Älä sure yksin

Ohjattu surutyö ryhmässä antaa työkaluja eheytymiseen silloinkin kun kipu on suurimmillaan.

Surunkäsittelykurssi

Kurssi sisältää kahdeksan tapaamista, jotka kestävät kaksi tuntia per kerta. Kuudes kerta kestää kolme tuntia.

Tapaamisia on samalla viikolla korkeintaan kaksi. Tämä sen vuoksi, että osallistujat tarvitsevat riittävästi aikaa  suorittaa kotitehtävänsä sekä työstää kurssin myötä pintaan nousseita ajatuksia ja tunteita. Surutyönkurssi on suunniteltu niin, että osallistujat saavuttavat sen, mikä heille on luvattu. Jotta tämä toteutuu on tärkeää, että ohjeita noudatetaan täsmällisesti. 

Kurssikirjallisuuteen kuuluu kirja Surun työstäminen. Toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseen (John W. James & Russell Friedman, suom. Esa Puolakanaho)

Surunkäsittely-kurssit 4-6 henkilölle

Hinta per kerta (2 tuntia) 50€+ alv 24 %.

Kurssin voi myös suorittaa yksin, yhdessä ohjaajan kanssa. Hinta on silloin yhdeltä kerralta (60min) 60€+alv 24 %.

”Minulla on elämässäni ollut monta surua. Suruntunne iskostui minuun jo lapsena ja on ollut mukanani suurimman osan elämääni. Monet kolaukset elämän varrella ovat ravistuttaneet niin lujasti, että usko niin elämään kuin omaan itseeni on ajoittain ollut kovallakin koetuksella.

Nuorempana minulla ei ikävä kyllä ollut minkäänlaisia taitoja käsitellä surua, tai edes suhtautua suruun. Ei kyllä sen puolen ollut kenelläkään lähiympäristössänikään.

Olin oppinut ajattelemaan, että suru on jotenkin huono ja ”väärä” ja jopa häpeällinen tunne ja että surra täytyy yksinään sillä muiden ihmisten edessä ei sovi näyttää tunteitaan, ei ainakaan surua. Minuun oli iskostunut hirvittävä harhaluulo, että suru oli heikkoutta. Ja heikkouden paljastamista pidin lähtökohtaisesti aina vaarallisena.

Suhtautumiseni suruun oli sellainen, että pidin koko aihetta niin ikävänä ja pelottava asiana, että halusin unohtaa sen koko olemassaolon. En pitänyt erityisesti edes surumielisestä musiikista, vaan suhtauduin siihen enempi tai vähempi ”turhana vatvomisena”. Luulin, että jos suruun kohdistaa minkäänlaista huomiota se saattaa kasvaa valtavaksi hyökyaalloksi, joka murskaa alleen ja heittää koko ihmisen pimeyden syvyyksiin.

Olisinpa tiennyt aiemmin elämässäni sen, minkä vasta paljon, paljon myöhemmin olen oppinut!

Tänään tiedän, että surua ei tarvitse, eikä pidä paeta. Suruun voi saada helpotusta silloinkin kuin tämä tuntuu mahdottomalta. Surunkäsittely oikeilla työkaluilla helpottaa surun aiheuttamaa tuskaa ja tuo lohtua.

Suruun voi saada helpotusta silloinkin kun tämä järjen mukaan ei ole mahdollista.

En osaa sanoa tarkkaan, mistä kolme vuotta sitten sain rohkeuden ja inspiraation ilmoittautua Tukholmassa Surunkäsittelykurssille.

Joku alitajuinen viisausko minut sinne johdatti?

Kurssi oli minulle joka tapauksessa käänteentekevä. Käsittelin siinä särkynyttä sydäntäni, suurta ikävääni kuin myös vanhoja surujani, joita en ollut koskaan osannut työstää niin, että ne todellakin olisivat olleet loppuunkäsiteltyjä.

Surunkäsittelykurssi on ollut minulle henkilökohtaisesti eräs kulmakivi itseni eheytymisessä.

Tästä syystä ei liene yllättävää, että opiskelin Tukholmassa itsekin sertifioiduksi surutyönohjaajaksi.”


					 
					

Nina af Enehjelm